Miksi tapojen muuttaminen voi olla hankalaa?
Tapojen muuttamisen vaikeus on asia, jota moni ehkä pohtii erityisesti, jos on kokeillut jotain uutta ruokavaliota tai liikuntaohjelmaa tai pohtinut uudenlaisia käytäntöjä esimerkiksi arjen hallintaan. On ehkä tullut huomattua, että hyvistä aikomuksista ja kaikesta tiedosta huolimatta asiat eivät välttämättä menekään toivotusti. Voi olla, että viikko, ehkä kaksi menee hyvin ja sitten yhtäkkiä sitä huomaa olevansa taas vanhoissa rutiineissa ja tavoissa. Tämä on tuttua ainakin minulle myös ihan omakohtaisesti.
Tapojen muuttamisen hankaluus liittyy siihen miten aivomme toimivat ja sille löytyy selityksiä aivojemme rakenteesta sekä käyttäytymispsykologiasta.
Rutiinien vahvuus
Teemme päivittäin paljon asioita tavallaan automaattiohjauksella ja joita meidän ei tarvitse hirveästi ajatella. Saatamme tehdä jotain ihan huomaamatta, löydämme itsemme eri huoneesta, mihin meidän piti mennä tai teemme asiaa, jota emme olleet suunnitelleet. Miten monta kertaa olet havahtunut puhelimeen kädessäsi ja selaat somea tai katsot sähköpostia, vaikka et ollut lainkaan ajatellut tekeväsi niin? Näitä asioita voi olla joskus vaikeaa muuttaa, koska emme tee niitä tietoisesti ajattelemalla ja valitsemalla. Aivot tykkäävät tällaisista automaattiohjausasioista, koska ne eivät kuluta turhaan energiaa ja aivot voivat tavallaan suuntautua muihin asioihin.
2. Mukavuudenhalu
Toinen tekijä on, että olemme yleensä melko mukavuudenhaluisia ja teemme asioita, joista saamme mielihyvää. Monet rutiinimme tarjoavat helppoudessaan aivoille mielihyvää, koska eivät vaadi pinnistelyä ja olemme saattaneet päätyä tapoihin, jotka antavat aivoillemme nopeita pikavoittoja. Tähän perustuu myös esimerkiksi sosiaalisen median ja monien pelien koukuttavuus. Kun taas yritämme luoda itsellemme uusia tapoja ja rutiineja, joudumme näkemään vaivaa ja tekemään joskus myös ehkä sellaisia asioita, jotka eivät aina välttämättä aluksi tunnu kivoilta, vaikka tietäisimmekin, että ne tekevät meille hyvää.
3. Psykologinen vastarinta
Meillä on usein taipumus vastustaa muutoksia ylipäänsä, koska se, mikä on tuttua, on myös turvallista ja koska vanhoissa tavoissa pysyminen on energiataloudellista. Erityisesti jos emme tiedä, mitä muutoksesta tai uudesta asiasta seuraa, tilanne voi herättää joissain tapauksissa jopa pelkoa tai ahdistusta tai ylipäätään epävarmuutta, onko muutoksen tekeminen viisasta. Meillä voi olla ajatus siitä, että jotain elämässämme tai vaikkapa elintavoissamme pitäisi muuttaa, mutta koska emme ole varmoja tuleeko toivottuja hyötyjä tai tuleeko elämästä hankalampaa (tai mitä muutos käytännössä tarkoittaa), muutokseen ryhtyminen vaatii ihan erityistä panostusta.
4. Motivaatio muutokseen
Asioiden ja tapojen muuttaminen vaatii yleensä vahvaa sitoutumista, pitkäjänteisyyttä ja motivaatiota. Jos meille ei ole ihan tarkkaan selvillä, että mitä varten me itse asiassa olemme muutosta tekemässä, niin todennäköisesti muutos ei ole kovin pysyvä. Motivaatio muutokseen voi tulla ulkopuolelta, esim. olemme lukeneet jostain tai joku on sanonut meille, että pitäisi imuroida x kertaa viikossa, vaihtaa lakanat y kertaa kuukaudessa tai harrastaa liikuntaa z määrää viikossa. Jos emme kuitenkaan itse ole sisäistäneet muutoksen tarvetta tai ole välttämättä vakuuttuneita muutoksen hyödyistä, rutiinien ja tapojen muuttaminen voi olla todella hankalaa. Usein erityisesti laihdutuksesta ja painonhallinnasta puhuttaessa puhutaan tahdonvoimasta, tai että joku epäonnistui, koska ’ei vain ollut tarpeeksi itsekuria’. Itse ajattelen niin, että jos muutos on pelkästään tahdonvoiman tai itsekurin varassa, pohja muutoksen tekemiselle on jo heti lähtötilanteessa hataralla pohjalla. Tahdonvoima toimii silloin, kun motivaatio on itsellemme kirkas ts. vaikka joku juttu ei aina huvittaisi, teemme sen silti, koska olemme sisäistäneet, miksi asiaa teemme.
5. Toimintaympäristömme ja sosiaalinen paine
Muutoksen tekemiseen ja uusien rutiinien luomiseen vaikuttaa paljon oma ympäristömme eli ihmiset, elinolosuhteet ja kaikki asiat, jotka vaikuttavat olemiseemme ja tekemiseemme. Jos ympärillämme on ihmisiä, jotka tukevat muutosta tai ovat samanhenkisiä, muutoksen tekeminen ja uusien rutiinien ylläpitäminen on todennäköisesti paljon helpompaa. Tämä on monelle tuttua esimerkiksi elämäntapamuutosten yhteydessä. Jos ympärillä on ihmisiä, jotka yrittävät vähätellä muutostarvetta tai jopa suoraan laittaa kapuloita rattaisiin, on selvää, että muutoksen tekeminen on haastavaa. Toisaalta jos haluaa aloittaa vaikka uuden harrastuksen, onnistumisen todennäköisyys kasvaa, jos hakeutuu samanmielisten seuraan, liittyy harrastusseuraan tai etsii verkkokeskusteluja ja someryhmiä, joissa on muita samanhenkisiä ihmisiä. Usein esimerkiksi elämäntapamuutoksissa auttaa myös, jos on joku, jolle on tilivelvollinen. Se voi olla naapuri, jonka kanssa on sovittu yhteisistä kävelylenkeistä tai kaveri, jolle laittaa viestiä aina, kun asia x on tullut tehtyä. Myös ulkopuolinen asiantuntija, esimerkiksi valmentaja voi olla hyvä apu paitsi tiedollisesti, myös tsempparina.
6. Käytännön toimenpiteet ja suunnitelmat
Pelkkä tieto tai aikomus ei yleensä myöskään riitä muutoksen tekemiseen. Tuskin kukaan on voinut välttyä esimerkiksi ravitsemus- tai liikuntasuorituksilta tai erilaisilta ohjeilta, että tee niin tai näin. Monet latailevat maksuttomia oppaita viiden kohdan vinkkilistoista tai lukevat kirjoja erilaisiin muutoksiin tähtäävistä aiheista. Silti mitään ei tapahdu, miksi?
Vastaus löytyy ylemmistä kohdista ja liittyy siihen, että ilman suunnitelmaa ja ajatusta konkreettisia askeleista kohti muutosta jämähdämme samaan. Voi myös olla, että aina omat suunnitelmat tai toiveet eivät myöskään ole kovin realistisia. Tarkoitan tällä sitä, että jos esim. täysin liikkumaton ihminen päättää vuodenvaihteessa alkaa liikkua viisi kertaa viikossa ja muuttaa täysin ruokavalionsa, onnistumisen mahdollisuudet eivät ole kovin vahvat. Miksi? No siksi, että uusien tapojen sisäänajossa menee usein viikkoja ja mitä enemmän muutoksia tehdään samaan aikaan, jossain vaiheessa pallot yleensä alkavat pudota maahan. Eli erityisesti isoissa muutoksissa kannattaa tähdätä pieniin askeliin ja napsia niistä aivoille onnistumispalkintoja ja pitää katse pidemmän aikavälin päätavoitteessa. Muutokset eivät useinkaan ole pikamatkoja, vaan lähempänä maratonia tai ultramatkoja, eikä matka pääty siltikään maaliintuloon. Usein hyvä ajatus voi olla keskittyä enemmän päivittäiseen matkaan kuin määräpäähän. Mitä tarkemmin mielikuvittelemme muutoksen, pohdimme tarvittavat toimenpiteet ja teemme ne itsellemme mahdollisimman helpoiksi, sitä todennäköisemmin me myös toteutamme ne asiat. Lapsillekaan ei turhaan sanota, että kannattaa laittaa kouluvaatteet ja -laukku valmiiksi jo illalla, niin ei tule kiire.
Miten muutoksen tekeminen sitten varmimmin onnistuu?
Vaikka on monenlaisia tekijöitä, miksi aivomme eivät välttämättä lähtökohtaisesti ole kovin suosiollisia muutokselle, niin muutosten tekeminen omaan arkeen ja elämään ei kuitenkaan ole mahdotonta. Sanoisin pikemminkin, että kannattaa olla tietoinen näistä tekijöistä, pyrkiä vaikuttamaan tekemisen esteisiin omalla kohdalla ja tekemään tietoisesti sellaisia valintoja ja tekoja, jotka helpottavat elämää. Mitä pienempiä, konkreettisempia ja helpompia muutoksen askeleet ovat toteuttaa, sitä todennäköisempää muutoksessa onnistuminen myös on!
Valmentaja avuksi muutokseen
Minun avullani pystyt esimerkiksi:
- konkretisoimaan toivotun muutoksen
- pohtimaan omia motivaatiotekijöitäsi
- laatimaan suunnitelman onnistumisesi tueksi ja
- saat minulta myös muutokseen tsemppitukea halutessasi.
Jos sinulla on jokin muutostoive, johon kaipaisit ulkopuolista asiantuntija-apua tai tsempparia, varaa maksuton alkukartoitusaika niin katsotaan, voinko olla jotenkin avuksi!