Muotoilun hyödyntäminen työhyvinvoinnin kehittämisessä

Muotoiluajattelua voidaan hyödyntää eri tavoin työhyvinvoinnin kehittämisessä. Ohessa käyn läpi ns. tuplatimanttimallin (Double Diamond, The British Design Council) avulla joitain näkökulmia.

Palvelumuotoilun tuplatimanttimalli on menetelmä, joka auttaa organisaatioita kehittämään asiakaskeskeisiä palveluita ja se soveltuu hyvin myös sisäiseen kehitystyöhön. Tämän prosessin käyttäminen työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämisessä auttaa organisaatiota saamaan syvällisen ymmärryksen työntekijöiden tarpeista ja luomaan ratkaisuja, jotka vastaavat näihin tarpeisiin. Prosessi oikein toteutettuna edistää osallisuutta, avoimuutta ja kokeilukulttuuria työhyvinvoinnin kehittämisessä.

Lopputuloksena syntyy työilmapiiri ja käytäntöjä, jotka tukevat työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sitoutumista ja tarjoavat sitä kautta organisaatiolle paremmat menestymisen mahdollisuudet.

Mallia voidaan soveltaa työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämisessä esimerkiksi seuraavasti:

  1. Ymmärrys
    Aivan aluksi on tärkeää saada kattava käsitys työntekijöiden nykytilanteesta ja tarpeista. Tietoa voidaan kerätään esimerkiksi haastatteluin, kyselyin tai työpajojen avulla. Tavoitteena on tunnistaa työntekijöiden kokemukset, odotukset, haasteet ja tarpeet.

  2. Määrittely
    Tämä vaihe keskittyy kerätyn tiedon analysointiin ja olennaisten kysymysten määrittelyyn. Organisaation on selvitettävä, mitkä ovat työntekijöiden tärkeimmät työhyvinvointiin liittyvät tarpeet ja haasteet. Tässä vaiheessa voidaan myös asettaa selkeät tavoitteet työhyvinvoinnin kehittämiselle.

  3. Ideointi
    Tavoitteena on tuottaa ratkaisuja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Työntekijöitä ja tarvittaessa myös sidosryhmiä kannustetaan osallistumaan ideointiin. Erilaiset työpajat ja luovat menetelmät voivat olla apuna innovatiivisten ratkaisujen ja uusien näkökulmien löytämisessä.

  4. Konseptointi
    Kerättyjen ideoiden pohjalta luodaan konkreettisia työhyvinvoinnin kehittämisen konsepteja. Näitä voidaan myös visualisoida ja testata pienimuotoisesti. Tavoitteena on kehittää toimivia ratkaisuja, jotka vastaavat työntekijöiden tarpeisiin ja edistävät heidän hyvinvointiaan.

  5. Testaus- ja toteutus
    Edellisvaiheessa luotuja konsepteja testataan pienessä mittakaavassa ja kerätään palautetta työntekijöiltä. Tämä auttaa tunnistamaan vahvuuksia ja heikkouksia sekä tekemään mahdollisia parannuksia. Testauksen jälkeen valitut ratkaisut voidaan viedä laajempaan käyttöön.

  6. Jatkuva kehittäminen
    Työhyvinvoinnin kehittäminen on jatkuva prosessi. Organisaation tulee seurata ja arvioida kehittämisen vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Tämä mahdollistaa tarvittavien muutosten tekemisen ja jatkuvan parantamisen.

Kuvassa esitellään tuplatimanttimalli työhyvinvoinnin kehittämisessä (kehityskohteen tunnistaminen, ongelman määrittely, ratkaisu).

Jos teidän organisaatiossanne on tarvetta työhyvinvoinnin kehittämiseen, olen mielelläni apuna.

Rakennetaan yhdessä teidän tarpeisiinne sopiva palvelu!

Edellinen
Edellinen

Miksi tapojen muuttaminen voi olla hankalaa?

Seuraava
Seuraava

Ratkaisukeskeinen valmennus löysi minut